Made With Love

Heippa!
Tämä tarina alkaa jo toukokuisesta äitienpäivästä, jolloin ostin päivän merkkihenkilölle DIY hopeakoru-kirjan. Lupasin silloin äidilleni palata käymään tarvikkeiden kanssa, jotta pääsemme askartelemaan. Lupaus kuitenkin (häpeäkseni) jäi toteuttamatta. Pari viikkoa sitten äiti ilmoitti että on lomalla ja kyseli olisiko aikaa hänen vierailulleen. Tottakai aikaa siihen löytyy! Mukanaa äiti toi korukirjan, tarvikkeita ja pyynnön, että tekisimme jotain koruja... Hänellä kun on vuoden ensimmäiset pikkujoulut ensi lauantaina.

Äidillä oli joitakin helmiä jo valmiina, mutta kävimme kaupassa ostamassa pussillisen muttereita ja prikkoja hänen haluamaansa korumallia varten. Sen jälkeen pitkähköksi venynyt shoppailukierros ja lounas. Näillä eväillä olimmekin valmiina askartelemaan.

Tämä oli kirja, joista saimme vinkkejä korujen tekoon

Työpajaa

Minä otin haasteeksi tehdä kirjassa esitellyn terttusormuksen, se osoittautuikin melko haastavaksi hommaksi!
Aluksi hopealangasta leikattiin 4 kpl 15 cm pätkää, jotka käännettiin kaksinkerroin. Nämä pätkät sidottiin yhteen ohuemmalla hopealangalla ja sen jälkeen silmukkapäät käännettiin koukuiksi.

Tämän jälkeen pitkän pätkät käännettiin juurestaan ympyröiksi. Se ei ihan onnistunut minulla :) sain aikaiseksi vain väänneltyä hopealankaa.

Juuret on nyt käännetty ja niihin alettiin pujoitella helmiä.

Kun juuret oli käännetty pitkiin sakaroihin laitettiin helmiä oman maun mukaan ja päät käännettiin kiekuroiksi. Sen jälkeen leikattiin n. 25cm pitkä pätkä hopealangasta ja siitä pyöritettiin sormusosa.

Tässä vaiheessa sormus on jo melkein valmis

Kun sormusosa oli valmis, sakarat paineltiin kasaan mieluisaan muotoon. Kirjassa luki että "kauniiksi asetelmaksi" :D Mutta ehkä tätä minun luomustani kuvaa paremmin sana persoonallinen. Äidin kanssa totesimme,ettei kellään ainakaan ole samanlaista minun pikkujouluissani!

Valmis "möykky" sormessa. Pienen sulattelun jälkeen tulin siihen tulokseen että sormus on oikeastaan aika hauska! 

Äidin tekemät mutterikorut olivat minusta tosi kauniit! Hän tekaisin näppärästi kokonaisen sarjan: korvikset, rannekorun ja kaulakorun! :) Ja väitti olevansa NIIIIN laiska askartelija... pahus sentään! Otan hänet kyllä tulevaisuudessakin tänne vierailevaksi askartelijaksi.

Mutterikorvikset. 

Mutteria ja prikkoja ranteessa. Autoilijamiehen vaimolle juuri sopiva koru.

Tässä koko sarja. Minusta tosi onnistunut! 

Kaikenkaikkiaan aivan loistava päivä! Lisää tällaisia! Nyt jaksaa painaa viikonlopun töissä.