keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Nothing on Earth so beautiful as the final haul on Halloween night. ~Steve Almond

"Trick or Treat?"  Se on tämän viikon teema...Blogikin on saanu viikon ajaksi demonisen ulkomuodon. Jokavuotiset Halloween-bileet ovat ovella, tänä vuonna ne vietetään hieman varsinaisen juhlapäivän jälkeen, eli 3.11 lauantaina. Ajattelin kuitenkin vaalia oikeaa Halloween-päivää kirjoittelemalla jo tänään kuluvan viikon pelottavista ja synkistä fiilistelyistä.

Pari viikkoa sitten löysin Suomalaisen kirjakaupan alesta pelin, jota olen hypistellyt jo useampaan kertaan. Joka kerta se on kuitenkin jäänyt hyllyyn kovan hintansa takia. Metal Mania Alias,sen olen halunnut jo kauan. Nyt löysin sen alle 5 euron hintaan! Odottajan aika oli pitkä, mutta tässä tapauksessa kannattava! Peli on ulkoasultaan HIENO. Pelilauta on kuin ouija-lauta.. saakohan sillä yhteyden tuonpuoleiseen? 

Ouija eli Ouija-lauta on spiritismissä käytetty väline, jolla spiritistien mukaan voidaan saada viestejä demoneiltaaaveilta ja kuolleilta. Sana tulee ranskan ja saksan kielen kyllä-sanoista.
Ouija-lautaa on käytetty erityisesti spiritismi-istunnoissa, jossa sillä pyritään viestintään tuonpuoleisen kanssa. Lautaan on yleensä kirjoitettu symboleitaaakkoset ja numerot nollasta yhdeksään. Väitetyt voimat saavat vastaanottajan sormen liikuttamaan laudalla olevaa osoitinta (planchette) ja muodostamaan sanoja tai jopa lauseita. -Wikipedia

Ongelmaksi saattavat muodostua selitettävät sanat. Ne ovat kyllä todella spesiaalisanastoa, joita ei tiedä, jos ei ole todellinen hevifanaatikko :) Onneksi ystäväpiiristäni löytyy tämänkin genren kansaa,joten mukavia peli-iltoja on varmasti tiedossa. Vaikka MMA olisikin juuri sopiva peli Halloween-juhliimme, se jää tällä kertaa laatikkoon odottamaan muuta hetkeä...meillä on muita suunnitelmia!

Minun uusi aarteeni


Ouija-lauta

Tervemenoa pelaamaan!


Viikonlopun juhlaa olemme siskon kanssa valmistelleet kauan, asuja on suunniteltu ja menua kehitetty aivomyrskyisissä sähköposteissa. Yleensä seuraavan vuoden suunnittelu alkaa jo edellisen vuoden juhlissa, kun huomaamme jonkun asian toimivan tai epäonnistuvan.. Tätä vuotta ajatellen kaikki alkaa olla kohdillaan... hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Asut on jo laukuissa, valmiina matkaan. Viikonlopun jälkeen saatte katsausta juhlista; sen tapahtumista, menusta ja pukukilpailun voittajasta!

Oikealla miehen puvusta, vasemalla minun peruukkini. Arvaatteko mikä pariskunta on kyseessä? :) 

Synkkiä asioita miettiessä olen tarttunut luonnoslehtiööni ja hiiliin, jotka minusta huokuvat jo itsessään tarvittavaa Halloween-synkkyyttä. Pari piirrustusta siis tehty.... Pelle syntyi kuin luonnostaan. Pelkään niitä iljetyksiä kovasti. Minusta mikään ei ole pelottavampaa kuin aikuinen, joka pukeutuu viihdyttääkseen lapsia. Maskin takana voi piileksiä minkälainen hullu tahansa... joo, ehkä olen nähnyt muutaman elokuvan tai lukenut kauhunovelleja liikaa. 

Hiilipiirroksia Halloween-tunnelmissa
Happy Hollows Eve! 

torstai 25. lokakuuta 2012

Has Anyone Seen My Keys?

Hyvää päivää kaikille! Ensilunta odotellessa päivät ovat todella pimeitä ja illat ovat liian lyhyitä. Askartelut ja puuhastelut ovat olleet satunnaista herkkua silloin kun voimia ja innostusta on ollut. Flunssa on yrittänyt nujertaa minua useita viikkoja, vielä olen kuitenkin voitolla...Stressihormonit ovat onnistuneet pitämään minut terveenä. Yhden asian olen saanut kaikesta huolimatta tehtyä, olen päivittänyt vanhan avainnauhani. Se on ollut suunnitelmissa kauan... Nyt sitten innostuin kokeilemaan huovutusta käsin ja tuloksena oli pieni sydän, jonka ujutin uuteen nauhaan vanhojen helmieni kanssa. :) Uusia helmiä en ostanut, koska vanhat ovat minusta niin kauniin väriset!

Novitan Huopanen langasta sormien ympärille kieputtamalla muotoilin "sydämen". Sitten ämpäriin mahdollisimman kuumaa vettä ja pesuainetta...ja eikun huovuttamaan!
Valmiin huopasydämen ympärille tikkasin harmaasta alpakkalangasta vahvikkeen. 
Avainnauhan lankana on käytetty öljyttyä nahkalankaa, jota olen käyttäny nahkatöissä aiemmin. Pitäis kestää kovempaakin vetoa. 
Vanhan avainketjun helmet käytettiin uudelleen uudessa... 
Valmis! Avainten seassa vilkkuu onnen tiikerinsilmä :)
Luonnoslehtiön sivuille ei ole viimeaikoina syntynyt juurikaan tuotoksia. Kouluhommat ja pimeys ei juurikaan innosta taiteiluun. Pientä tussituhertelua ilmestyy aina välillä... kuten vaikka tämä syyssieni.


Lopuksi vielä hieman kuvia uusista ajatuksista joita olen saanut. Pidemmän aikaa olen haaveillut kankaanpainannasta ja kangastussien käytöstä. Tussit olen hankkinut jo kesällä, mutta kangasta en ole ehtinyt/jaksanut hankkia. Nytpä käväisin kangaskaupassa vapaapäivänäni ja puuvillakorista nappasin hieman liiankin ison palasen mukaani. Kotona testailin kuosia, joka on ollut mielessäni. Vielä pitäisi jostain hankkis Dylonin tms. kankaanvärjäys-nappi, jolla sävytän kankaan.

Tussilla piirrettyä


 JA TIETENKIN :D onhan blogi saanut uuden ulkoasun! :) Tuntui, että harmaus saapi riittää.

tiistai 16. lokakuuta 2012

My Tartan Tam Hat

Hei! Nyt sitten sitä käsityöjuttua.. Olen värkkäillyt Novitan Huopanen langasta baskerin,johon halusin hieman skottityyliä, pampulalla! :) Baskerin ohje on Novitan nettisivuilta, sen voi etsiä lankakohtaisista ohjeista. Alkuperäisessä ohjeessa baskeriin virkattiin kukka. Noudatin ohjeita vain suuntaa-antavasti, kuten yleensäkin. Hatusta tuli aluksi naurettavan suuri :D Mutta ohjeen mukaan pestynä 40 asteessa, koko on juuri passeli. Baskeri on siis huovutettu, pallero ei. Voin kertoa että on muuten lämmin lakki!





Pampulan synty! :) Varmaan tuttu tapa monelle. Pahvista kaksi donitsipalaa, joiden ympärille kieputetaan lankaa niin paljon että keskellä oleva reikä umpeutuu. Sen jälkeen ulkokehä leikataan saksilla auki.  Sitten pahvien välistä sidotaan lanka, jolla kootaan pampula. Pahvit leikataan sen jälkeen pois.
Kaulassa on viime talvena kudottu tuubihuivi, muhkeasta langasta.
Olen myös tehnyt hienon löydön, edullisen tuikkuruukun joka löysi paikkansa meidän keittiön pöydältä!


sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Winter is Knocking on Our Door

Moi! Ähäkutti, ei tullut vielä kässäkirjoitusta tästä...vaan kerron kuinka sain viimein aikaiseksi kranssin, josta olen haaveillut jo muutaman viikon. Materiaalien hankinnassa on vain ollut ongelmia, tänään kuitenkin rohkaistuin ja hyppäsin autosta vieraassa kerrostalon pihassa, kourin keltaisia vaahteranlehtiä muovipussin täyteen ja hipsin autoon :) Kaasua ja karkuun rikospaikalta! Pihlajanmarjat sain miehen siskon pihalta, pajunkorret kävelylenkiltä. Sitten vain hommiin, ei ne hommat miettimällä valmistu.

Tyhjensin matskupussin terassille ja istuin pihalla sormet kohmeessa, tehden pieniä tuppoja vaahteranlehdistä ja pihlajanmarjoista. Aloitin muotoilemassa rungon pajunoksista ja tein heti valmiiksi ripustuskoukun keskelle. Joskus aikaisemmissa töissä olen sen unohtanut ja lopuksi rengas on vaikea laittaa valmiiseen kranssiin.
Työ valmistui äkkiä ja ovi sai kauniin ja halvan koristeen.

Pihlajanmarjoja ja vaahteranlehtiä riitti vaikka kahteen kranssiin. Rautalankaa löysin varastoistani kiinnitykseen. Tilhet vaanivat puussa marjoja, toivottavasti en joudu heti tekemään uutta kranssia!



Lähikuvatusta
Nyt saa talvi tulla! :)

torstai 11. lokakuuta 2012

The Right Kind of Chemistry

Heippodei! Pitkästä aikaa... siis pitkästä aikaa, kun minulla on vapaapäivä, tupsahdin tähän koneelle. Pimenevät päivät ovat olleen täynnä kiireitä, on buukannut aikatauluni melko hektiseksi tälle syksylle...mutta toisaalta nautin siitä täysin. Töissä on meneillään projekteja, joissa olen mukana...ne pitävät siellä mielen virkeänä ja kun saa itse kehittää työtään, se tuntuu jotenkin tarkoituksellisemmalta.

Vapaa-ajallani olen aloittanut uuden harrastuksen...olen palannut nuoruusaikojeni tunnelmmiin ja alkanut lukea iltaluokiossa kemiaa. Kyllä, sitä kauheaa entistä inhokkia ja peloittajaa, KEMIAA. Tunteja on kaksi kertaa viikossa,iltaisin. Alunperin sovimme työkaverini kanssa menevämme sinne yhdessä, mutta kun hän estyikin tulemasta, olen napottanut koulun penkissä omillani :) Onneksi asia on minusta äärettömän mielenkiintoista ja tuo haastetta juuri sopivasti. Läksyjentekokin jaksaa vielä kiinnostaa,vaikkakin joudun selaamaan nettiä ja 1. kurssin kirjaa aika tiuhaan selvittääkseni itselleni tuntemattomia ja muistinperukoille poljettuja kaavoja sekä termejä.

Tätäpä se nykyään on :) 
Olen ollut niin kiireinen, että en ole ehtiny juuri miettiä pihanhoitohommia ollenkaan. Myönnettäköön kuitenkin, että etupihan ruukuissa on jo valkoiset kanervat :) Ne oli pakko laittaa,koska kesäkukat olivat jo niin kammottavia kuolleita möykkyjä. Takapihalla olisi paaaaaljon haravoitavaa, vaikka se ei suuri neliömäärältää olekaan. Orapihlajapensas aita takaa, että hommaa riittää sillä muutamallakin metrillä, joka kuuluu pihaamme. Äsken kuitenkin katsahtaessani pihalle huomasin jotakin todella kummaa! Keväällä istuttamani miekkaliljan sipulit ovat heränneet eloon! Ne pukkaavat nuppuja ja kukkia useammastakin varresta. Hallayöt eivät ole haitanneet niitä ollenkaan. Nauratti heilua aamutuimaan takapihalla kameran kanssa, kun ihmiset hakevat postiaan ja ulkoiluttavat koiriaan. Ei hätää, paikallinen paparazzi se siellä vaan räpsäyttelee :)
Vaikka melkein kaikki lehdet ovat pensaista tippuneet ja tilhet jo aikaa sitten humaltuneet pihlajanmarjoista, meillä kesäkukat kukkii.



Nuppuja on vielä. Valkoinen ja limen värisiä on  ilmaantunut, yhtään pinkkiä ei on kukkinut. 


Tämä viikonloppu tulee olemaan kiireinen, on kaikenlaista ruokailua ja juomailua hyvässä seurassa. Seuraava kirjoitus blogiin kuitenkin jo siintää mielessä ja on soffalla valmistumassa. Tarkoitan tietenkin käsityötä, ja mitäpä muutakaan kuin virkkausjuttuja.. Talveksi on saatava kunnon piba ja sitä nyt värkkäilen. Palaillaan ensi kertaan!

tiistai 2. lokakuuta 2012

You're not 40, you're eighteen with 22 years experience. ~Author Unknown

Ja vieläkin niistä synttäreistä. Nyt kai voi miettiä, että nehän oli vuosikymmenen bileet, kun juttua näin riittää!
Ajattelin että pistän pari kuvaa korteista,joita tein juhliin... Siskoni mies täytti 25 ja äippä 50,kummallekin oma kortti.

Kortit

Olen tullut siihen tulokseen, ettei kukaan koskaan säilö saamiaan juhlakortteja. Vain harvalta löytyy kaapin piiloista kätkö, jota ihailla myöhemmin. Siksipä päätin tehdä äitini kortista hyödyllisen. Laitoin sisälle onnentoivotukset, mutta myös synttärikakun ohjeen...jonka voipi sujauttaa reseptikansioon. :) 

Äidin kortti...tussipiirros ja vesivärihässäkkää

Sisältä pilkistää kakkuohje!
Paljon Onnea....monella eri tavalla.